Siirry pääsisältöön

take it home

Helloo!

 

 Hei pitkästä aikaa! En ole kirjoitellu pitkään aikaan, enkä oikeastaan tiedä miksi.. "On ollu koulujuttuja plaaplaa.." En edes aio harkita tuollaisen paskan kirjoittamista. No joo, näin päällisin puolin mulle kuuluu hyvää. Koulu on ihan jees, kaverit on jees ja kaikki muukin shitti on jees. :)




Nyt kun on 2017, kaikkea siistiä tulee tapahtumaan. Menen kesällä riparille, täytän 15, saan mopokortin ja syksyllä alkaa viimeinen vuosi peruskoulua. Oon sanonut tosi monille ja useaan kertaan, että tästä vuodesta tulee kaikkien aikojen paras. Veikkaan että seuraava "siisti" vuosi tulee olemaan 2020 kun täytän 18. 


 Talvi on ollut täällä jo monta kuukautta, eikä ees tunnu pahalta! Oikeestaan talvi on ihan jees, alkaa vain tosin kaipaamaan kesän "lämpöä" ja mopolla ajamista! <3 Tänä talvena olen lähinnä otaanut koirista kuvia, kuten grafiikasta voi huomata. Jotenkin kun sain tämän uuden puhelimen (Honor 7) kuvaaminen on maistunut! Tosiaan vanha Samsungini meni paskaksi yhtenä päivänä koulussa. Mut juu eipä oo ikävä kylläkään. 

















 Olen katsonut 3 oikeaa sarjaa! Ensimmäisenä katsoin Sykkeen 4. kauden. Tykkäsin kovasti, koska tälläinen "lääketiede" yms. sairaalamaailma kiinnostaa. Lempihahmoni (jos niin voi sanoa) on Petteri Holopainen. Jotenki siinä ihmisessä on jotain niin ironista ja hauskaa. Toinen sarja olikin sitten Kimmo. Olen aikaisemminkin katsonut Kimmoa, ja katsoin nyt pari uusinta kautta. Lempparina ofc itse Kimmo ja ehkä Nissinen. En kestä!

















Kuitenkin, kaikista vaikuttavimpana sarjana minulla on ollut SKAM. Moni varmasti tietää kyseisen norjalaisen nuorten sarjan, josta tuli tänä tammikuussa kaikki 3 kautta Yle Areenaan suomitekstein. Ja jos nyt tästäkin sanotaan lempihahmo, niin ehdottamasti Isak! Muita lemppareita Even ja ehkä William. Toisaalta Eskild ja Noorakin on tosi hauskoja. Tykkään aikalailla kaikista. xD Mutta tosiaan ykköslemppari on tuo Isak Valtersen. Ja lempikauteni on tottakai kolmas, koska Isak siinä päähahmona.


Tosiaan tuossa tammikuun lopussa oli ystäväni Adan synttärit. Ada täytti siis 15v! HOLY SHIT! Pienellä kaveriporukalla sitten juhlittin Adalla. Tuli sitten tuolainen über hyvä sää illalla, niin tuli napsittua parit kuvat ja riehuttua ulkona.
 

Nähään taas!

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

We carry on

  Pitkästä aikaan täällä. Onhan siitä jo muutama vuosi, kun viimeksi olen blogiani päivitellyt. En oikeastaan tiedä miksi en ole tänne mitään pistänyt… No mutta kuitenkin. Jos aloitetaan pienellä recapillä siitä, mitä oikein on tapahtunut näiden parin vuoden aikana. Olen ainakin täyttänyt 18 vuotta, saanut autokortin, käynyt Lapissa, kirjoittanut syksyllä 2020 kaksi yo-kirjoitusta, saanut ahdistuskohtauksen ja kasvanut taas vähän ”aikuisemmaksi”. Siinäpä ne tärkeimmät… Koronan kanssa on painittu siinä mielessä, että etäopetus tai maskien käyttö koulussa eivät kuuluneet suunnitelmiini pari vuotta sitten, mutta sillein tämä elämä eteni. Nyt olen lukulomalla ja koitan kovasti lukea äidinkieltä, englantia, maantietoa ja matikkaa. Matikkakin kummasti vaihtui pitkästä lyhyeen otettuani viimeisestä pakollisesta pitkän matikan kurssista hylätyn. Olen edelleen parisuhteessa mutta yllättävää kyllä, uusia kavereitakin olen löytänyt. Enpä olisi sitäkään uskonut. Minä ja Celica (c) Santeri Ti...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Onnea sulle, onnea mulle!

Onnea on hyvät ystävät. Onnea on myös ponnarin ottaminen ranteesta pois, ja mopon polkaisu käyntiin. Onnea on lukiokirjojen hintojen vertailu. Onnea on muistiinpanojen tekeminen kokeeseen opiskellessa, onnea on myös polvien naksuminen kyykistyessä.  Onnea on sinun naurusi. Onnea on kokeen jälkeinen tunne selviytymisestä. Onnea on valkeat kengät pohjat, jotka eivät ole likaantuneet vielä. Onnea on ajaa kesällä t-paita päällä. Onnea on tuntea itsensä pidetyksi. Onnea on päästä oman rakkaan viereen ja onnea on kanasalaatti. Lyijykynän teroittaminen teräväksi, loppuun palaneen tuoksukynttilän heittäminen roskiin ja jonkun toisen mopolla ajaminen on onnea. On ihanaa päästä oikeaan nuottiin laulaessa. Onnea on istua yksin bussissa kuulokkeet korvilla, ja kuvitella olevansa elokuvan päähenkilö. Onnea on hiljainen kesäyö, ja kaverit. Onnea on ajaa polkupyörällä isoon alamäkeen. Onnea on saapua kotiin pitkän matkan jälkeen. (c) Santeri Tiainen   ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Appreaciation.

Sinun naurusi. Se saa minut hymyilemään joka päivä. En tiedä mitenkä sen teet, tai miksi. Siitä tulee minulle hyvä olo, vaikka olisin muuten maassa. Kanssasi on hyvä olla. Niin hyvä olla, että minusta tuntuu kuin omistaisimme koko maailman. Kuin millään säännöillä tai muiden asettamilla rajoilla ei olisi mitään osaa eikä arpaa. Minun hymyyni ei tarvitse muuta kuin sinut. Kun katson sinua, en voi olla hymyilemättä.  *** Minua pelottaa, että en ole sinulle tarpeeksi. Vaikka minulla on niin hyvä olo kanssasi, pelkään etten riitä.  Joskus pelkään sinun puolestasi, tai sinun takiasi. Se kuitenkin tuo sitä jotain, jota kaipaan. Minulla on kuitenkin mahanpohjassa aina tunne, että sinä olet kunnossa, sillä minä luotan sinuun. Kun tutustuin sinuun, olin hieman arka tämän suhteen. Mietin, että onko tämä kuin kuiluun hyppäisi, että jäisin pohjalle. Sait kuitenkin mieleni muuttumaan, eikä se ole palaamassa entiseen.  *** Olet kuin huume. Niin kliseistä kuin se onkin...
Lähetä kommentti
Lue lisää