Sinun naurusi. Se saa minut
hymyilemään joka päivä. En tiedä mitenkä sen teet, tai miksi. Siitä tulee
minulle hyvä olo, vaikka olisin muuten maassa. Kanssasi on hyvä olla. Niin hyvä
olla, että minusta tuntuu kuin omistaisimme koko maailman. Kuin millään
säännöillä tai muiden asettamilla rajoilla ei olisi mitään osaa eikä arpaa.
Minun hymyyni ei tarvitse muuta kuin sinut. Kun katson sinua, en voi olla
hymyilemättä.
***
Minua pelottaa, että en ole sinulle
tarpeeksi. Vaikka minulla on niin hyvä olo kanssasi, pelkään etten riitä.
Joskus pelkään sinun puolestasi, tai
sinun takiasi. Se kuitenkin tuo sitä jotain, jota kaipaan. Minulla on kuitenkin
mahanpohjassa aina tunne, että sinä olet kunnossa, sillä minä luotan sinuun.
Kun tutustuin sinuun, olin hieman arka tämän suhteen. Mietin, että onko tämä
kuin kuiluun hyppäisi, että jäisin pohjalle. Sait kuitenkin mieleni muuttumaan,
eikä se ole palaamassa entiseen.
***
Olet kuin huume. Niin kliseistä kuin se
onkin, en saa sinusta tarpeekseni. Palan halusta päästä seikkailemaan kanssasi,
ja koluamaan läpi kaikki jännittävät paikat ja elämykset. Vaikka minua välillä
pelottaa tämän kestävyys, olen opetellut selättämään sen tunteen. Minulla on hyvä
olla, juuri näin. Minulla on hyvä olla, sinun kanssasi.
Aitous. Se on se piirre sinussa, joka minua viehättää. Sinä
uskallat olla sinä, ja se tekee sinusta upean. Tiedän, ettei se ole helppoa,
mutta juuri tämä tekee sinusta voitokkaan ja rohkean. Sinä vihaat, niin kuin
minä. Minä vihaan, niin kuin sinä. Pidät asiat sellaisina kuin ne ovat. Jos ne
ärsyttävät, niin sitten ne ärsyttävät. Olet siis fiksu.
***
Nykyisenlainen elämäni alkoi, kun sinä tulit siihen. Elämämme
ovat muuttuneet, ja niin myös me. Silti minusta tuntuu, että meidän väliset
asiat ovat niin kuin ennenkin. Minua harmittaa, ettemme tee niitä asioita niin
paljoa, kuin ennen. Aina sanomme, että pitäisi, muttemme tee kuitenkaan.
Kanssasi on ihanaa. Kun ympärilläni on pimeää, tiedän että sinun juttusi tuovat
sinne valoa.
***
Kun minä tiuskin sinulle ja sinä minulle, sisälläni muljahtaa.
Ensin se tapahtuu päässä, sitten mahassa. Silti olemme tehneet sitä niin
paljon. Enkä tiedä, miksi. Onneksi se on ohi. Onneksi olen löytänyt sinut
uudestaan, ja toivon että avaat jatkossakin mietteitäsi minulle, sillä minä
olen sokea.
***
Sinun kanssasi minun on hyvä olla, ja minulla on hauskaa. Vaikka
vuodet ovat muovanneet meitä jossain vaiheessa erilleen, tiemme olivat tuleva
kohtaamaan vielä. Se hetki on nyt. En osaa kertoa tunteistani, mutta toivon,
että ymmärrät olevasi minulle tärkeä, kallisarvoinen.
(c) Anni Jalkanen |
Kaksi kirsikkaa roikkui samasta varresta.
Ajan kuluessa toisen kirsikan oli pudottava, lähteä pois toisen luota. Sidos
oli kuitenkin vahva, ja molemmat kirsikat tippuivat puusta. Maahan osuessaan ne
sinkosivat erilleen toisistaan. Vuosien mittaan, kun kirsikoista kasvoi puita, niiden
latvustojen kohotessa kohti taivasta, niiden juuret olivat kietoutuneet yhteen.
Toinen kirsikkapuu vääntyi hieman vasemmalle, toinen oikealle. Vasemman kirsikkapuun
oksat kuitenkin osuvat välillä toisen puun oksiin. Aina kun ne osuvat, kirsikkapuut
nauravat yhdessä. Me olemme ne.
***
Vaikka välimatka välillämme on pitkä, se
on silti vain kivenheitto. Sinä olet muuttunut, kasvanut yhä kauniimmaksi. Niin
olen myös minä. Erilaiset piirteemme täydentävät tätä, tekevät tästä vahvemman.
Ne saavat meidät tuntemaan itsemme uniikeiksi. Muut näkevät kaksi erilaista
kirsikkapuuta, ei vain kahta kirsikkaa samassa kannassa.
***
Minä toivon, että sinä olet onnellinen.
Toivon, että teet viisaita päätöksiä. Minä toivon ettet unohtaisi minua, ja
muita. Sillä täällä, missä minä olen, sinua kaivataan paljon. Sinua mietitään
paljon, ja sinusta ollaan välillä huolissaan. Tiedän, että sinulla on kiire,
mutta muista, että sinä olet jokseenkin oman aikasi herra. Kirsikka putosi
puusta, kun se halusi. Oliko aika oikea, sen tietää vain hän.
***
Muista, että sinä olet kaunis. Sinä olet
ylväs, ja merkityksellinen. Sinua ei unohda. Sinusta välitetään, minä välitän
sinusta.
Kommentit
Lähetä kommentti